Kotiopetus on muotona sekä haastava että helppo. Haastavan siitä tekee pääosin se, että opettajina ovat lapsen omat vanhemmat (meidän tapauksessamme). Opettajalla on opettamismielessä erilainen auktoriteetti kuin vanhemmilla. Opettajalle koulussa ei ehkä niin helposti kiukutella ja todeta läksyistä, että en tee. Helpon kotiopetuksesta – tai etenkin reissuopetuksesta meidän tapauksessamme – tekee se, että aiheet ja tehtävät voidaan hakea paljon käytännön vastaantulevista asioista luokassa istumisen sijaan.

Poikamme Leevi aloitti koulun ensimmäisen luokan elokuussa 2016 ja ehti käydä päivittäin normaalia koulua kolmisen kuukautta. Joulukuun alusta teimme perheenä irtioton ja lähdimme reilun puoli vuotta kestävälle maailmanympärysmatkalle. Leevin otimme viralliselta muodoltaan kotiopetukseen, meidän matkamme ajaksi käytännössä reissukouluun. Ensimmäiset pari viikkoa reissusta menivät enemmän tai vähemmän lepäilyyn, sillä syksy oli kaikille pitkä ja raskas muuttoineen, työkiireineen ja reissuvalmisteluineen. Tähän olimme varautuneetkin.

Kirjoitus-, luku- ja laskuharjoituksia

Jo kuitenkin ensimmäisten parin reissuviikon aikana teimme käytännön harjoittelua lähes päivittäin. Bussissa matkustaessa oli hyvää aikaa tehdä päässälaskuharjoituksia. Paikalliset kanssamatkustajat saattoivat toki hieman ihmetellä mistä kyse, mutta hyvin meni bussimatkat laskiessa plus- ja miinuslaskuja. Lentokoneessa puolestaan oli hyvää aikaa tehdä ääneenlukuharjoituksia. Lukuharjoituksia tehdään niin lohikäärme- ja Lego Ninjago-lehdestä kuin muusta käsillä olevasta suomenkielisestä tekstistä.

Hyvien nettiyhteyksien majapaikoissa voimme hyödyntää digitaalisia aineistoja, sillä varsinaisia koulukirjoja meillä on mukana vain yksi. Kirjoitusharjoituksia tehdään omaan vihkoon kirjaimittain. Ja toki kevään aapisen harjoituskirja on matkassa. Digiaineistoista kuuntelemme välillä aapisen kirjainkohtaisia tarinoita – suomenkielen kuuntelukin on sellaisenaan tietysti tärkeää. Digiaineistoissa on oppilaan materiaaleissa myös aivan mainioita kirjainkohtaisia pelejä, joita nettiyhteyksillä on kivakin välillä pelata. Näitä tuttuja pelejä Leevi pelasi jo syksyllä koulussa. Ja toki välillä pelataan myös nettipohjaista Fun English -peliä, jossa mm. värejä, esineitä ja numeroita opetellaan englanniksi. Niiden harjoittelua saakin myös ihan oikeassa elämässä matkallamme!

Kuvat: Kaskelotin 9,5-metrinen Dominikan rannalta löydetty luuranko ja tietoa merinisäkkäistä.

Käytännön tilanteet ja paikat opettavat

Matkustaessa paikasta toiseen haluamme tietysti perehtyä itse paikkaan, sen historiaan, luontoon ja kulttuuriin. Emme todellakaan istu päivittäin tuntitolkulla majoituspaikassa tekemässä koulutehtäviä (vaikka välillä oikeasti tällaiset ei-tehdä-mitään -päivät ovat enemmän kuin tarpeen!), vaan kuljeksimme kierrellen kulloistakin paikkaa.

Laskuharjoituksia ja samalla rahankäyttöä opetellaan päivittäin kaupoissa, ravintoloissa, kuljetuksissa jne. “Jos ruokalaskumme on 32 pesoa ja annan tarjoilijalle 50 pesoa, niin kuinka paljon minun pitäisi saada rahaa takaisin?” Tai “kuinka monta pöytää tässä ravintolassa on, jossa on vain valkoiset suolasirottimet?” Tai Uno-pelikorttien avulla isompien lukujen yhteen- ja vähennyslaskuja on helppo tehdä pelivuorojen lomassa. Yhdestä kohteesta ostimme myös hauskan englanninkielisen kertotaulutehtävävihkon, josta tussilla kirjoitetut vastaukset saa aina pyyhittyä uutta laskua varten.

Ennen kaikkea Leevi oppii paljon myös itse paikoista. Voiko olla 7-vuotiaalle pojalle mielenkiintoisempaa paikkaa kuin “sotamuseo”  ja samalla käydään läpi koko 50- ja 60-lukujen Kuuban vallankumous ja ohjuskriisit? Tai 500 vuotta vanha linnoitus, joka on  Kolumbuksen löytöretkiin perustuvan uuden maan valloituksen puolustukseksi rakennettu? Tai miten Karib-intiaanien perinteisiin kuuluu kanootin kaiverrus kumipuusta ja noni-puun hedelmien lääkettä käytetään niin syövän kuin diabeteksen hoitoon? Ja mikä on “makkarapuu”?

Kuvat yllä oikealta vasemmalle: makkarapuu Dominikan luonnontieteellisessä puistossa. Meduusoja meksikolaisessa teemapuiston akvaariossa, peliaikaa Kuuban rantaravintolassa, mopotaksilla Havannan kaduilla ja kirjastossa Tridinadin kaupungissa Kuubassa.

Luontokohteista sademetsät ovat etenkin kiehtovia niiden monimuotoisuutensa takia. Varmasti niiden eläinkantaan tutustuminen olisi myös antoisaa, mutta vähän riskaabelia. Patikointireittejä onneksi on hyvin ja toisinaan luontokappaleisiin törmää myös odottamattomissakin paikoissa. 9,5-metrisen kaskelotin luurangon löytyminen sattumalta aamiaisravintolan yhteydestä sai aikaan merinisäkkäiden elämään perehtymiseen. Valasretki onkin kovasti suunnitteilla, sillä elävää emme merimatkoillamme ole vielä nähneet.

dav

Kuva: Leevi vloggaa Kuuban vallankumousmuseossa Havannassa. Taustalla vallankumoustaistelussa käytettyjä sotalentokoneita.
Leevin matkat -videoblogi Youtubessa. Katso video Havannan “sotamuseosta” tästä

Erilainen kevätlukukausi

Kevään reissukoululaisella lienee edessään monta mielenkiintoista “oppituntia” ja monta tylsääkin hetkeä. Kokeita on tiedossa samalla tavalla kuin kotona Suomessa olisi ja kirjoitusharjoituksia tehdään varmasti tiiviimmin. Toisaalta paikkojen, kulttuurien, kielten ja erilaisuuksien eteentuomia käytännön tilanteita  hyödynnämme varmasti enemmän.

Vanhempina olemme ennen kaikkea iloisia siitä, että tämä on myös oppimismatka ihmisten erilaisiin elämäntapoihin ja -mahdollisuuksiin. Asioita, joita koti-Suomessa ei edes ajattele vaan pitää itsestään selvinä, oppii arvostamaan eri tavoin. Puhtaus, runsaus, vapaaehtoisuus, vaihtoehdot, turvallisuus, terveydenhuoltopalvelut ja esimerkiksi terveellisen monipuolisen ruoan päivittäinen saanti ovat asioita, joita ei välttämättä Pohjolan koulunpenkiltä voi käsittää. Ei ennen kuin ne kokee edes pienesti.

dav

Advertisements