Maailmalla matkustaessa pääasia on nauttia matkakohteista ja itse matkustamisesta. Tällainen noviisi matkabloggaaja uppoutuu reittinsä matkakohteisiin niin haltioissaan, että lopulta löytää itsensä helvetistä tiedostojensa kanssa. Kun nimittäin se ainoa järkevä työväline eli läppäri sanoo sopimuksensa irti. Ja olet kirjaimellisesti maailman toisella laidalla, kaukana takuukuitista ja maahantuojasta jolta laitteen ostit.
Kuvittele tilanne: olet juuri saanut valmiiksi jo neljännen blogijutun tekstiversion odottamaan vain että olet riittävän toimivan nettiyhteyden päässä, jotta voit sekä ladata tekstit blogialustallesi ja kansioihisi pilvipalveluun. Lataat konetta yön yli aamun julkaisutoimitusta varten. Aamulla avaat koneen hommaa varten. Vain huomataksesi, että kone ei lähde käyntiin. Ei sitten millään. Ei kolmannenkymmenennen yrittämisen jälkeenkään. Pääsee yksi jos toinenkin rumasana.
Noh, päätät ottaa päivän kaupunkikävelyllesi pari kiertoa kysyäksesi tilannetta alan liikkeestä. Lopulta tajuat, että puolet suunnitellusta päivästäsi menee asian selvittämiseen ja parit kiinnostavat nähtävyydet jäävät väliin. Ja tämä vain kuullaksesi, että ongelma on “vähän isompi”. Kone on vietävä pajalle tai maahantuojalle. Se on avattava kokonaan ja että todennäköisesti koneella olevat eivät ole pelastettavissa.
Matkustaminen on kuin huume. Se on addiktoivaa, se antaa euforisia tunteita, järkyttäviä vierotusoireita, vie kaikki sun rahat ja sekoittaa vähintään koko pään, välillä mahankin. Kokenut ammattilainen kyllä tietää, että juttutiedostoja ei jätetä koneelle. Kaikki viedään pilveen talteen. Mutta sitten kun olet tällaisella ainutlaatuisella breikillä reppureissaamassa maailmanympäri ja jo viidennellä reissukuukaudella, niin kyllähän tässä pää on ihanasti sekaisin. Pää on pilvissä aina vaan ja ne tiedostot. Noh, ne on nyt hukassa.
Onneksi tilanne ei kait liene niin paha. Muutama vaihtoehto on pohdittava oluen äärellä hengittäessä samalla rauhallisesti kolmeen:
1) kone saattaa tehdä ihmeellisen uudelleenheräämisen ihan pian (yeah right),
2) troubleshooting-vinkit netissä tai vielä joltain nerolta saattavatkin herättää koneen (= etsi vielä!),
3) vien koneen korjausarvioitavaksi täällä reissunpäällä ja päätän kustannusarvion kuullessa onko kone ja sen sisältämät tiedostot sen arvoisia (kone itsessään ei ollut kallis ja luojan kiitos kaikki kuvat ovat pilvessä!!),
4) raahaan kuollutta konetta muutaman kuukauden rinkassa ja yritän muistella mihin ihmeeseen mahdoin viime syksynä pakata muuton yhteydessä takuukuitin… (Todennäköisyys löytämiseen aaaiiika pieni),
5) jos en saa konetta suht pian korjattua, on tehtävä päätös pärjäänkö ilman läppäriä pienellä minitabletilla ja älypuhelimella (okei, ensinmainitulla kirjoitin tämänkin!) VAI
6) lähdenkö metsästämään jotain korvaavaa tilalle (joka söisi osan matkabudjetista…),
7) yritänkö kirjoittaa juttuja joillain reitin varrella olevilla koneilla ( eipä todellakaan kovin mukava vaihtoehto näin lapsen kanssa matkustavana…),
8) yritänkö kirjoittaa mahdollisesti menetetyt jutut nyt kokonaan uusiksi vai odotanko
9) joku muu vaihtoehto, mikä??? (Vaatii toisen neuvoa-antavan)
10) Olkoon tämä juttu hyvänä huonona esimerkkinä juttujen tekoon maailmalla ollessa (= älä tee kuten minä, vaan laita KAIKKI pilveen HETI!).
Olen suhteellisen nopea kirjoittaja, joten juttujen kirjoittaminen pää pilvissäkin luonnistuu. Eniten ottaa päähän mahdollinen reissubudjettiexcelin katoaminen! Olen nimittäin kirjannut kustannuslajeittain ja maittain taulkoihin lähes jokaikisen kustannuksemme tämän maailmanympärimatkan aikana. Lienee ainakin yhden sauvignon blanc-pullollisen homma kirjoittaa kaikki talteen uudestaan. Sillä onhan mulla kustannukset myös ihan perinteisessä ruutuvihossa ylhäällä! Lähdenkin näillä sanoilla kuvaamaan ko. Vihkon aukeamat talteen sinne PILVEEN. Jos vaikka tuolle vihkoselle sattuisi tapahtumaan jotain… (Ei maalata nyt piruja seinille).
Että terkkuja vaan Sydneystä, Australiasta. Tällaisia tunnelmat tänään, mutta on kyllä hieno kaupunki! Ehkäpä saan siitäkin jotenkin kirjoitettua (vaikka onhan tämä näillä pikkuvehkeillä hankalaa…).
Lienenkö ainoa pää pilvissä -matkustaja vai onko sulla vastaavia kokemuksia? Miten toimit jos on? Miten toimisit nyt?
Ounou! Kuulosti just tutulta, mitä meille tapahtui joskus maailmanympärireissulla. Se läppäri todella heräsi jokunen kerta mystisesti henkiin ja sitten ZÄM, eli emolevyvika. Takuuaikana vaihtoivat levyn ja se hajos uudelleen takuun jälkeen heti ja se oli siinä. Puhelin ja Bloggerin mobiiliversio on nykyisin aika näppärä mulle läppärin vaihtoehtona…
Toivon, että teidän kone vielä hönkii sen verran, että saatte pelastettua jotain talteen…
Mukavaa reissujatkoa kaikesta huolimatta!
LikeLike
Kiitos Minttu! Mä jotenkin tavallaan näin tän tilanteen mielessäni jo enne n reissua.. mut ei mikään katastrofi onneks kuitenkaan. Materiaa se vaan on! Kyllä nähtävästi ihan hyvin saa juttuja kirjoitettua pädillä ja puhelimellakin, joskin pitempiin juttuihin ja taulukointeihin hankalampi. Mutta tärkeintä nauttia reissusta ja elää täysillä sitä 👌😁
Mukavaa kevättä sinne!!
/Merja
LikeLike
G´day to Ozzieland
Tekniikka on aina tekniikkaa, mutta onnex on pään kovalevy tallentanut asioita.
Varmuuskopio, varmuuskopio, varmuuskopio 😀
Itsellä syksyn reissussa hajosi kamera ensimmäisenä päivänä. Olo oli kuin kädettömällä vaikka vaimolla oli kamera ja itselläkin kännykkä.
Vaikka ette blogia ole saaneet päivitettyä on twiittejä tullut seurattua erityisesti Uuden-Seelannin ja jatkossa Australian osalta.
Teillä ei näköjään ole aikeita mennä outbackiin eli mm. Ulurulle? Kannattaisi!!
Hyvää matkan jatkoa!!
LikeLike
Kiitos Ari! Oih, mietinkin just et kiva jos kännykkäkin menis… Mutta materiaa tuo vaan on ja sisäiselle kovalevylle tosiaan tallentuu aivan huikeat elämykset!!
Roadtrippiä tässä ajellaan tosiaan Sydney-Melbourne rantatiellä ja lentäen Mellusta Brisbaneen on lento varattu. Uluru olis aika legendaarinen (kuten 7v junnumme sanoo) must see-kohde, ja jos bongaamme hyvän diilin käydä tuossa välissä niin ehdottomasti!! Jos ei tällä kertaa päästä, niin uudestaanhan se on tultava 😜😁👌 Kiitos reissumme seuraamisesta!! Kyllä niitä blogijuttujakin tulee, tavalla tai toisella… / Merja
LikeLike
Juuri selasin BAiresin jutun ja muistelin niitä tuttuja paikkoja. Ja sitten tupsahti tää seuraavaksi – huh huh! Toivottavasti löydätte hyvän ratkaisun.
Mulla oli läppäriin mukana kaks näitä pieniä usbi-kovalevyjä. Toinen varsinainen kotikäytössäkin oleva ja toinen varmuuskopiointia varten aina parin päivän välein kuville ja muokatuille fileille. Mutta jos läppäri olis paukahtanut, niin olis kyllä harmittanut!
LikeLike
Kiitos! Ollaan tallennettu kaikki kuvat pilveen ja tekstit myös. Mä oon kirjoitellut käytännössä uusiks blogijuttuja, kun oon antanut läppärin huilia. Täytyy käyttää näytillä jollain korjasjalla Melbournessa tai Brisbanessa, joissa ollaan pitempään paikallaan. Muutoin pistän nuorison mukana Balilta kotiin ja takuukorjaukseen kun kotiinpaluu koittaa (ja löydän ehkä kuitin…). Pädillä pitäis pärjätä siinä tapauksessa loppureissu…
LikeLike