Maailmalla matkustaessa pääasia on nauttia matkakohteista ja itse matkustamisesta.  Tällainen noviisi matkabloggaaja uppoutuu reittinsä matkakohteisiin niin haltioissaan, että lopulta löytää itsensä helvetistä tiedostojensa kanssa. Kun nimittäin se ainoa järkevä työväline eli läppäri sanoo sopimuksensa irti. Ja olet kirjaimellisesti maailman toisella laidalla, kaukana takuukuitista ja maahantuojasta jolta laitteen ostit.

Kuvittele tilanne: olet juuri saanut valmiiksi jo neljännen blogijutun tekstiversion odottamaan vain että olet riittävän toimivan nettiyhteyden päässä, jotta voit sekä ladata tekstit blogialustallesi ja kansioihisi pilvipalveluun. Lataat konetta yön yli aamun julkaisutoimitusta varten. Aamulla avaat koneen hommaa varten. Vain huomataksesi, että kone ei lähde käyntiin. Ei sitten millään. Ei kolmannenkymmenennen yrittämisen jälkeenkään. Pääsee yksi jos toinenkin rumasana.

Noh, päätät ottaa päivän kaupunkikävelyllesi pari kiertoa kysyäksesi tilannetta alan liikkeestä. Lopulta tajuat, että puolet suunnitellusta päivästäsi menee asian selvittämiseen ja parit kiinnostavat nähtävyydet jäävät väliin. Ja tämä vain kuullaksesi, että ongelma on “vähän isompi”. Kone on vietävä pajalle tai maahantuojalle. Se on avattava kokonaan ja että todennäköisesti koneella olevat eivät ole pelastettavissa.

Matkustaminen on kuin huume. Se on addiktoivaa, se antaa euforisia tunteita, järkyttäviä vierotusoireita, vie kaikki sun rahat ja sekoittaa vähintään koko pään, välillä mahankin. Kokenut ammattilainen kyllä tietää, että juttutiedostoja ei jätetä koneelle. Kaikki viedään pilveen talteen. Mutta sitten kun olet tällaisella ainutlaatuisella breikillä reppureissaamassa maailmanympäri ja jo viidennellä reissukuukaudella, niin kyllähän tässä pää on ihanasti sekaisin. Pää on pilvissä aina vaan ja ne tiedostot. Noh, ne on nyt hukassa. 

Onneksi tilanne ei kait liene niin paha. Muutama vaihtoehto on pohdittava oluen äärellä hengittäessä samalla rauhallisesti kolmeen:

1) kone saattaa tehdä ihmeellisen uudelleenheräämisen ihan pian (yeah right),

2) troubleshooting-vinkit netissä tai vielä joltain nerolta saattavatkin herättää koneen (= etsi vielä!),

3) vien koneen korjausarvioitavaksi täällä reissunpäällä ja päätän kustannusarvion kuullessa onko kone ja sen sisältämät tiedostot sen arvoisia (kone itsessään ei ollut kallis ja luojan kiitos kaikki kuvat ovat pilvessä!!),

4) raahaan kuollutta konetta muutaman kuukauden rinkassa ja yritän muistella mihin ihmeeseen mahdoin viime syksynä pakata muuton yhteydessä takuukuitin… (Todennäköisyys löytämiseen aaaiiika pieni),

5) jos en saa konetta suht pian korjattua, on tehtävä päätös pärjäänkö ilman läppäriä pienellä minitabletilla ja älypuhelimella (okei, ensinmainitulla kirjoitin tämänkin!) VAI 

6) lähdenkö metsästämään jotain korvaavaa tilalle (joka söisi osan matkabudjetista…), 

7) yritänkö kirjoittaa juttuja joillain reitin varrella olevilla koneilla ( eipä todellakaan kovin mukava vaihtoehto näin lapsen kanssa matkustavana…), 

8) yritänkö kirjoittaa mahdollisesti menetetyt jutut nyt kokonaan uusiksi vai odotanko

9) joku muu vaihtoehto, mikä??? (Vaatii toisen neuvoa-antavan) 

10) Olkoon tämä juttu hyvänä huonona esimerkkinä juttujen tekoon maailmalla ollessa (= älä tee kuten minä, vaan laita KAIKKI pilveen HETI!). 

Olen suhteellisen nopea kirjoittaja, joten juttujen kirjoittaminen pää pilvissäkin luonnistuu. Eniten ottaa päähän mahdollinen reissubudjettiexcelin katoaminen! Olen nimittäin kirjannut kustannuslajeittain ja maittain taulkoihin lähes jokaikisen kustannuksemme tämän maailmanympärimatkan aikana. Lienee ainakin yhden sauvignon blanc-pullollisen homma kirjoittaa kaikki talteen uudestaan. Sillä onhan mulla kustannukset myös ihan perinteisessä ruutuvihossa ylhäällä! Lähdenkin näillä sanoilla kuvaamaan ko. Vihkon aukeamat talteen sinne PILVEEN. Jos vaikka tuolle vihkoselle sattuisi tapahtumaan jotain… (Ei maalata nyt piruja seinille). 

Että terkkuja vaan Sydneystä, Australiasta. Tällaisia tunnelmat tänään, mutta on kyllä hieno kaupunki! Ehkäpä saan siitäkin jotenkin kirjoitettua (vaikka onhan tämä näillä pikkuvehkeillä hankalaa…).

Lienenkö ainoa pää pilvissä -matkustaja vai onko sulla vastaavia kokemuksia? Miten toimit jos on? Miten toimisit nyt?