Suomessa on ollut kylmää, mutta kaunista. Kun on viettänyt tropiikissa pääosan viimeisestä puolesta vuodesta, on laskeutuminen plus kymmenen lukemiin aika karua todellisuutta. Tuntuu, että kroppa oikeasti kipuilee kylmästä. Se menee luihin ja ytimiin. Mutta silti kotiin on hyvä palata. Kylmällä viittaan säähän, läheisten vastaanotto on ollut mitä lämpimin! Ikävä läheisiä oli jo iso ja Suomen kesään halusimme ehdottomasti. Kaksi viikkoa Suomessa on hurahtanut vauhdilla, kirjoittamaan pääsin vasta nyt. Mukaan on mahtunut niin synttärijuhlia, juhannuksen juhlintaa, kesäteatteria kuin juoksevien asioidenkin hoitoa. Ja oleskelua maailman parhaalla mökillä. Ja onneksi sääkin on lopulta jo vähän kesäisempi.
Suomeni on kaunis
Hästäk munSuomi. Sitä olen instan (merjaolari) puolella käyttänyt viime kuvapostausten yhteydessä. Kaksi viikkoa olen nyt vain hämmästellyt miten kaunista ja puhdasta täällä onkaan. Ajankohta kotimaahan palaamiseen oli mitä parhain sen puolesta, että luonto on ollut juuri parhaimmillaan, vehreimmillään ja vihreimmillään. Vaikka lämpötiloja on kirottu pariin kertaan, on luonnon kauneus kompensoinut puuttuvat lämpöasteet. Sitä ilmeisesti pitää tätä ihanuutta aina niin itsestäänselvänä, ettei muista huomata kauniita yksityiskohtia mitä kaupungit, kylät, lähiöt, maalaismaisemat ja metsät ovat täynnänsä, järvimaisemista puhumattakaan. Kenties juuri siksikin matkailu on hyväksi: muistuttaa meitä siitä puhtaan luonnon rikkaudesta, joka ympärillämme täällä kotona on.
Eikä vain kaunis kotimaamme vaan myös ystävät ja läheiset. Heitäkään ei aina muista kiittää olemassaolosta tai arjen pyörityksissä osaa riittävästi huomioida. Etäisyys on välillä siitäkin hyvä myös läheisiin ihmisiin, että ymmärtää ja muistaa, ettei rakkaat ole itsestäänselvyys. Läheistemme läsnäolo ja lämpimääkin lämpimämpi vastaanotto takaisin Suomeen on ollut liikuttavaa ja unohtumatonta. Olemme saaneet viettää monta päivää yhdessä erilaisilla kokoonpanoilla ja juhlia synttäreitä ihan aikuisten kesken kuin perhesynttäreitä Leevin toukokuisten 8v-juhlintanakin. Täytyypä muuten todeta, että on ollut tervettä viettää välillä aikaa ihan vain aikuistenkin kesken, sillä 6,5kk olimme käytännössä 24/7 kolmestaan me vanhemmat ja Leevi. Ainutlaatuista sekin, mutta aikuiset tarvitsevat aikuisten ja lapset lasten seuraa aina välillä.
Ruisleipää, puuroa, marjoja ja salmiakkia
Reilu puoli vuotta on loppupelissä aika lyhyt aika ainakin herkkujen ja mielitekojen näkökulmasta. Maailmalla kierrellessä on ihana maistellakin uusia makuja ja ruokia. Kulttuurista toiseen hypellessä saa vaihteluakin kyllikseen. Silti muutamia raaka-aineita tai herkkuja kaipasimme jo loppuvaiheessa aika kovastikin Suomesta. Näistä ruisleipää ehkä eniten. Voitte varmaan kuvitella mitä meillä on syöty nyt kaksi viikkoa…? Ja muistunut on hyvin mieleen myös se, miten paljon tuore ruisleipä voi mahaan kaasuuntua… Muutoin yksi kaivattu ihanuus on aamupuuro tuoreiden marjojen kanssa. Oseaniassa saimme kaupasta toisinaan tuoreita marjoja, etenkin vadelmat olivat hyviä, mutta vähissä olivat muutoin. Puuroa puuroa aamupalaksi, niin kyllä vatsa tykkää! Ja sitten voikin välillä herkutella perään salmiakilla. Ja vahvalla kahvilla, joka on ihan rehellisellä keittimellä keitetty eikä instant-muruina kuumaan veteen sekoitettu…
Juoksevien asioiden perässä juoksua
Pitkän reissun jälkeen on kotona odottamassa melkoinen kasa postia. Ihanat kotivahtimme (kiitos!!!) huolehtivat, että saimme laskut maksettua vierailta mailtakin (= ei toiminut NetPosti vielä ihan palvelulupauksen mukaisesti ei). Postin läpikäynnin lisäksi eniten on liittynyt auton huoltoon, ihan jo siitä lähtien, että alla olevat talvirenkaat oli käytävä ensimmäisenä päivänä vaihdattamassa ja sieltä suoraan katsastukseen. Ja ehtipä tuo Petri sen tähän kahteen viikkoon jo toiseenkin vaihtaa koko auton! Muita juoksevia on hoidettu vähän lomittain: verotoimistoa, lääkärikäyntiä (Leevillä Vietnamissa alkaneet korvatulehdukset eivät nähtävästi olleet kokonaan parantuneet kuitenkaan), uuden läppärin metsästystä ja vertailua, sanomalehden tilauksia jne. Noh, onneksi olemme lomalla 😉
Kulttuuria ja perinteitä
Olemmepa ehtineet jo kulttuuririentoihinkin! Vahva suositus vielä 8.7.2017 saakka pyörivälle Ypäjän Musiikkiteatterin Seitsemän veljestä -eaitykselle!! Hieno toteutus ja makeat puitteet vehreän hevospitäjän ytimessä. Upeasti vetivät näyttelijät jykevät roolitukset. Ja upeasti esitti myös jopa neljässä roolissa ihanainen kummityttömme Nella 10v! Kummitäti-täti on pakahtua ylpeydestä ❤
Perinteisiin mökkikunnassamme kuuluu vahvasti myös käynti Salon iltatorilla torstaisin. Koleasta säästä huolimatta paikalla oli juhannusviikolla silti kunnon toritunnelmaa ja pitihän ne munkkipossut käydä marjaostosten lomassa nauttimassa. Iltatorille suuntaamme vielä uudelleenkin, sillä loppukesästä torin lauteille nousee nimekkäitäkin artisteja! Ja lastenkirppiksellä tekee aina kivoja löytöjä.
Yksi tärkeimmistä perinteistä – ja meille lähes pyhä asia – on juhannuksen vietto omalla mökillämme meille tärkeiden läheisten kanssa. Yksi ihana perinne on ao kuvassa Vastarannan Väiskin & Helkan jokavuotinen juhannustervehdys laiturilta toiselle. Tämä keskikesän juhla on muodostunut yhdeksi vuoden tärkeimmäksi ja nimenomaan yhdessäoloon kauniissa mökkimaisemassa – joskin tänäkin vuonna melko kylmissä olosuhteissa. Silti yöttömän yön juhliminen koko porukalla on se, mihin ehdottomasti halusimme palata. Eikä pettänyt tälläkään kertaa.
Kesälomaa ja uusien reissujen suunnittelua
Reissaaminen ei lähde minusta. Se on kiinni tiukassa ja nostattaa aina välillä sellaisen kuumeen, että joku reissu on oltava odottamassa pahimpaan nälkään aina. Tähänkin kahteen viikkooon on mahtunut jo seuraavien reissujen suunnittelua ja selvittelyjä. Valitettavasti lähitulevaisuuteen ei ole ihan helpolla mahdollista järjestää vastaavaa pitempää reissua, joten lyhyempiä visiittejä uusiin paikkoihin on järjestettävä sitäkin enemmän! Pari kaupunkikohdetta suht lähellä ja vähän pitemmällekin Aasian suuntaan ovat jo hyvällä suunnitteluasteella. Ja pääsemmepä pienelle kesälomareissulle täältä etelästä Keski-Suomeenkin vielä heinäkuun aikana! Muutoin olemme melko lailla koko heinäkuun mökillä. Maailman parhaalla mökillä. Ja mikäpä täällä ollessa. Kauniin luonnon keskellä lintujen liverrystä kuunnellen, kirjapinoa ahmien, pihalla puuhastellen, kotimaisia mansikoita popsien, saunaa lämmitellen ja ystäviä tavaten 8)
Ja blogatessa: muutamat rästiblogit, suomennokset ja yhteenvedot reissusta on tehtävälistalla…
Teretulemast tänne viralliseen kotiinpaluuraporttiinkin! ^^ Seuraavaa vuorotteluvapaata odotellaan täälläkin ja siihen asti käytetään kaikki tilaisuudet mitä saadaan – nyt näyttää suht hyvältä, että ei tule mitään ykkösprioriteetti-juttua siihen meidän elokuun lentojen väliin, joten ehkä päästään matkaan.
LikeLike
Kiitos Timo! Niinhän se on, että ikuinen matkustusvietti vain vahvistuu tällaisten reissujen myötä… Ja pienetkin pyrähdykset välissä ruokkivat pahinta matkanälkää. Todella hienoa kuulla, että näytätte pääsevän reissuun!! Pidän peukkuja loppuun asti 👍👍👍 Huikea reissu teillä edessä!
LikeLike
Tervetuloa takaisin! Viileys tosiaan tuntuu lämpimässä oleskelun jälkeen fyysisesti luissa ja ytimissä! Itse olen kuitenkin viime aikoina myös alkanut nauttimaan siitä, että saa palata raikkaan viileään keliin ja pukeutua pitkiin housuihin 🙊
LikeLike
Kiitos! Mä en meinaa tottua nyt, enkä oikein tavallisesti talvellakaan (vaikka tykkään kyllä kevättalven kunnollisista aurinko loistaa hangilla -päivistä!). Ehkä mulle vaan sopis paremmin vaikka välimerellinen ilmasto…
LikeLike
Suomi on kyllä todella kaunis, varsinkin kesällä, eikä silloin tarvi lähteä kauas vaan nauttia tästä 😀😀
LikeLike
Juuri näin! Hyvää tekee käydä välillä muualla toteamassa kuinka kaunis maa meillä täällä on (kun luonnosta puhutaan!)
LikeLike
Kauniita kuvia Suomesta! Minullakin on yleensä mieliteko puuroon, kun palaan pidemmältä matkalta / ulkomailla asumisen jälkeen, vatsa ja sielu kiittävät!
LikeLike
Kiitos 😀 Jännä tuo puuro! vaikka toisinaan kyllästyy ihan totaalisesti, niin pääosin ympärivuoden se on meidän arjen aamupala. Vatsa toimii 👍
LikeLike
Mulla oli aivan samanlaiset fiilikset Suomesta ensimmäisen pidemmän poissaolon jälkeen: vaikka olin reissannut vuoden Aasian ja Australian upeissa maisemissa, oli Suomen kesä ja järvimaisema niiden jälkeen kuitenkin paljon upeampaa. Kesä onkin paras aika palata Suomeen – vaikka toki toivoisi, että lämpötilat eivät ihan noin alhaiset olisi 🙂
LikeLike
Mä olen viettänyt useamman vuoden nuorena Jenkeissä, mutta ehkä en vain nuorena ymmärtänyt vielä niin hyvin luonnon ja maisemien päälle?! Keski-ikäistyvän identiteetti taitaa rakentua vaan toisin 😂
LikeLike
Kivoja kuvia kesäisestä Suomesta! On sitä varmaan puolen vuoden jälkeen yhtä jos toista käytännön juttua – kun välillä tuntuu, että parin päivän reissun jälkeenkin on kaikenlaista 🙂
Me kierrämme kesän useammalla pienellä matkalla Suomea: Hanko, Nauvo, Utö jo takana, retki Ouluun edessä ja sen jälkeen ainakin Tamperetta, Turkua ja tarkoitus on piipahtaa elokuussa ulkomaillakin, Visbyssä, mutta Ruotsi nyt on melkein Suomea.
LikeLike
Kiitos 😀 Yllättävänkin paljon arjen asioita hoidettavana reissun jälkeen, mutta hyvin ehditään myös ihan vain lomaillakin! Kivalta kuullostaa tuo teidän roadtrip Suomessa! Etenkin nuo rannikon ja saariston kohteet ovat upeita. Ja Visbytä just mietin itsekin, kun ei ole tullut käytyä, eikä Almedalenkaan ole motiivina ainakaan tänä kesänä…
LikeLike
Huh, pelottaa jo ihan palata takaisin Suomeen omalta 10 kuukauden maailmanympärimatkalta. Onko pakko jos ei halua?! 😀 Mutta mukava kuulla, että teidän kotiinpaluussa on ollut paljon kauniita ja ihania hetkiä, paras aika paluuseen onkin varmasti kesä. ❤
LikeLike
Pienisuuri paluuangsti ja -shokki on melko varmaa, itse kullakin väistämättä. Parit ekat viikot menee ihan euforiassa ja nyt kolmannella etenkin tämän jatkuvan ihan älyttömän kylmän sään puitteissa meikä on koko ajan jo, että koska taas mennään!?! 😂 Ihania hetkiä takana ja edessä, mut on se vaan uusia reissuja ikuiseen matkakuumeeseen oltava! Ihania viimeisiä viikkoja sulle sinne reissuun, nauti täysillä!!!
LikeLike
Kaunista ja puhdasta – se on totta. Ja miten ihanan kirpeän puhtoiselta ilma tuntuukaan kun laskeutuu Helsinkiin. Ah! Pian mekin olemme siellä jokakesäisellä reissullamme.
LikeLike
Oih, tervetuloa teillekin! Puhtaan ilman todellakin tuntee heti lentokentällä, puhumattakaan metsän keskellä tai järvien rannoilla. On meillä hieno maa luonnoltaan!
LikeLike
Niin ja sateinen. Minä muistan, että Amazoniassa olisi ollut kaksi täysin pisaratonta päivää kahden viikon aikana, Suomessa kesäreissulla oli vain yksi. Minusta Suomen sademäärät on jotenkin väärin laskettu, kun täällä kuitenkin aina sataa, paitsi tänään. Vai onko niin, että aina sataa, kun minä olen reissussa.
LikeLike
Totta. Toisaalta luonto tarvitsee vettä, mutta tarvitsisi myös sitä aurinkoa ja lämpöä! Jotenkin tropiikissa päiväntasaajalla päivittäinen sadekuurot kuuluu siihen kuumaan ja kosteaan, mutta täällä Suomessa sellainen yötäpäivää jatkuva ripsutus on vaan aika rasittavaa.
LikeLike
Tervetuloa takaisin kotisuomeen! 🙂 Innolla odottelen lisää juttuja teidän reissulta, näin omaa maailmanympärimatkaa vielä suunnitellessa 🙂 Etenkin kaikki käytännön vinkit ovat kovasti tervetulleita !
LikeLike
Kiitos!! Oi ihanaa, tuo suunnitteluvaihe on ihanan kutkuttava sekin 😀 Juu, lisää juttuja eri näkövinkkeleistä on reissukoosteina jo aihioina, eli tulossa! Yritän mahd paljon niihin sisällyttää käytännön vinkkejä. Saan just pian uuden läppärin (kun edellinen hajos 3kk sitten reissussa…ollut vain älypuhelimen ja pienen tabletin varassa 😅), sitten kelpaa taas näppis sauhuten sisältöjä tuottaa!
LikeLike
Tervetuloa takaisin! Ihania maisemakuvia. Suomi on kaunis maa ja pitkältä reissulta varmaan hyvä palata kesällä eikä talvipakkasilla. Mekin vielä pari päivää Mallorcan helteissä ja sitten paluu mökkimaisemiin.
LikeLike
Kiitos! Ihan paras aika kyllä palata 👌 ja näyttää onneksi lämpiävän edes vähän! Nauttikaahan te vielä helteistä siellä 👍
LikeLike
Olipa kiva postaus ja todellakin ihanat kuvat! Itse kipuilen tässä paluumuuton kanssa, mutta toit kyllä niin monta ihanaa pointtia esille, joten eiköhän tämä kelkka käänny tästä vielä plussan puolelle! Luonto on täällä Sveitsissä on monipuolinen ja kaunis, kelitkin on kohdillaan, mutta kaipaan Suomi-ruokaa sekä oman kulttuurin juhlia ja tapahtumia! Ihana tuo teidän juhannusperinne ❤
LikeLike
Oih, kiitos 😀 Kyllä täällä säästä huolimatta on vieläkin kauniimpaa kuin mitä kuvista ikinä voi välittyä! Ja nyt vihdoin näyttää edes vähän lämpiävänkin. Perinteet tekevät juhlan kuin juhlan, hieno fiilis ja hyvä opettaa lapsille jatkumoa ❤
LikeLike
Ihanaa Suomi-fiilistelyä, kyllä tuli taas ikävä Suomeen! Ruisleipää, makkaraa (en tykkää aussimakkaroista), marjoja, kanttarelleja, irtokarkkeja! Ja kyllä sitä tosiaan pitemmän ajan jälkeen ulkomailla osaa arvostaa Suomea ja sen luontoa ihan uudella tavalla, läheisistä puhumattakaan.
LikeLike
Suomi on vaan ❤ Ja etenkin kun etäältä katsoo. Kaikkien pitäis välillä olla joitain aikoja pois, että osaisi arvostaa taas. Ja samoin nuo herkut – niihinkin helposti kyllästyy, jos koko ajan on tarjolla.
Toivottavasti saat sinne Ausseihin välillä vähän lähetyksiä!? Ruisleipää pakkaseen jne 😀
LikeLike