Suomessa on ollut kylmää, mutta kaunista. Kun on viettänyt tropiikissa pääosan viimeisestä puolesta vuodesta, on laskeutuminen plus kymmenen lukemiin aika karua todellisuutta. Tuntuu, että kroppa oikeasti kipuilee kylmästä. Se menee luihin ja ytimiin. Mutta silti kotiin on hyvä palata. Kylmällä viittaan säähän, läheisten vastaanotto on ollut mitä lämpimin! Ikävä läheisiä oli jo iso ja Suomen kesään halusimme ehdottomasti. Kaksi viikkoa Suomessa on hurahtanut vauhdilla, kirjoittamaan pääsin vasta nyt. Mukaan on mahtunut niin synttärijuhlia, juhannuksen juhlintaa, kesäteatteria kuin juoksevien asioidenkin hoitoa. Ja oleskelua maailman parhaalla mökillä. Ja onneksi sääkin on lopulta jo vähän kesäisempi.

Suomeni on kaunis

Hästäk munSuomi. Sitä olen instan (merjaolari) puolella käyttänyt viime kuvapostausten yhteydessä. Kaksi viikkoa olen nyt vain hämmästellyt miten kaunista ja puhdasta täällä onkaan. Ajankohta kotimaahan palaamiseen oli mitä parhain sen puolesta, että luonto on ollut juuri parhaimmillaan, vehreimmillään ja vihreimmillään. Vaikka lämpötiloja on kirottu pariin kertaan, on luonnon kauneus kompensoinut puuttuvat lämpöasteet. Sitä ilmeisesti pitää tätä ihanuutta aina niin itsestäänselvänä, ettei muista huomata kauniita yksityiskohtia mitä kaupungit, kylät, lähiöt, maalaismaisemat ja metsät ovat täynnänsä, järvimaisemista puhumattakaan. Kenties juuri siksikin matkailu on hyväksi: muistuttaa meitä siitä puhtaan luonnon rikkaudesta, joka ympärillämme täällä kotona on. 

Eikä vain kaunis kotimaamme vaan myös ystävät ja läheiset. Heitäkään ei aina muista kiittää olemassaolosta tai arjen pyörityksissä osaa riittävästi huomioida. Etäisyys on välillä siitäkin hyvä myös läheisiin ihmisiin, että ymmärtää ja muistaa, ettei rakkaat ole itsestäänselvyys. Läheistemme läsnäolo ja lämpimääkin lämpimämpi vastaanotto takaisin Suomeen on ollut liikuttavaa ja unohtumatonta. Olemme saaneet viettää monta päivää yhdessä erilaisilla kokoonpanoilla ja juhlia synttäreitä ihan aikuisten kesken kuin perhesynttäreitä Leevin toukokuisten 8v-juhlintanakin. Täytyypä muuten todeta, että on ollut tervettä viettää välillä aikaa ihan vain aikuistenkin kesken, sillä 6,5kk olimme käytännössä 24/7 kolmestaan me vanhemmat ja Leevi. Ainutlaatuista sekin, mutta aikuiset tarvitsevat aikuisten ja lapset lasten seuraa aina välillä.

Ruisleipää, puuroa, marjoja ja salmiakkia

Reilu puoli vuotta on loppupelissä aika lyhyt aika ainakin herkkujen ja mielitekojen näkökulmasta. Maailmalla kierrellessä on ihana maistellakin uusia makuja ja ruokia. Kulttuurista toiseen hypellessä saa vaihteluakin kyllikseen. Silti muutamia raaka-aineita tai herkkuja kaipasimme jo loppuvaiheessa aika kovastikin Suomesta. Näistä ruisleipää ehkä eniten. Voitte varmaan kuvitella mitä meillä on syöty nyt kaksi viikkoa…? Ja muistunut on hyvin mieleen myös se, miten paljon tuore ruisleipä voi mahaan kaasuuntua… Muutoin yksi kaivattu ihanuus on aamupuuro tuoreiden marjojen kanssa. Oseaniassa saimme kaupasta toisinaan tuoreita marjoja, etenkin vadelmat olivat hyviä, mutta vähissä olivat muutoin. Puuroa puuroa aamupalaksi, niin kyllä vatsa tykkää! Ja sitten voikin välillä herkutella perään salmiakilla. Ja vahvalla kahvilla, joka on ihan rehellisellä keittimellä keitetty eikä instant-muruina kuumaan veteen sekoitettu…

Juoksevien asioiden perässä juoksua

Pitkän reissun jälkeen on kotona odottamassa melkoinen kasa postia. Ihanat kotivahtimme (kiitos!!!) huolehtivat, että saimme laskut maksettua vierailta mailtakin (= ei toiminut NetPosti vielä ihan palvelulupauksen mukaisesti ei). Postin läpikäynnin lisäksi eniten on liittynyt auton huoltoon, ihan jo siitä lähtien, että alla olevat talvirenkaat oli käytävä ensimmäisenä päivänä vaihdattamassa ja sieltä suoraan katsastukseen. Ja ehtipä tuo Petri sen tähän kahteen viikkoon jo toiseenkin vaihtaa koko auton! Muita juoksevia on hoidettu vähän lomittain: verotoimistoa, lääkärikäyntiä (Leevillä Vietnamissa alkaneet korvatulehdukset eivät nähtävästi olleet kokonaan parantuneet kuitenkaan), uuden läppärin metsästystä ja vertailua, sanomalehden tilauksia jne. Noh, onneksi olemme lomalla 😉

Kulttuuria ja perinteitä

Olemmepa ehtineet jo kulttuuririentoihinkin! Vahva suositus vielä 8.7.2017 saakka pyörivälle Ypäjän Musiikkiteatterin Seitsemän veljestä -eaitykselle!! Hieno toteutus ja makeat puitteet vehreän hevospitäjän ytimessä. Upeasti vetivät näyttelijät jykevät roolitukset. Ja upeasti esitti myös jopa neljässä roolissa ihanainen kummityttömme Nella 10v! Kummitäti-täti on pakahtua ylpeydestä ❤

Perinteisiin mökkikunnassamme kuuluu vahvasti myös käynti Salon iltatorilla torstaisin. Koleasta säästä huolimatta paikalla oli juhannusviikolla silti kunnon toritunnelmaa ja pitihän ne munkkipossut käydä marjaostosten lomassa nauttimassa. Iltatorille suuntaamme vielä uudelleenkin, sillä loppukesästä torin lauteille nousee nimekkäitäkin artisteja! Ja lastenkirppiksellä tekee aina kivoja löytöjä.

Yksi tärkeimmistä perinteistä – ja meille lähes pyhä asia – on juhannuksen vietto omalla mökillämme meille tärkeiden läheisten kanssa. Yksi ihana perinne on ao kuvassa Vastarannan Väiskin & Helkan jokavuotinen juhannustervehdys laiturilta toiselle. Tämä keskikesän juhla on muodostunut yhdeksi vuoden tärkeimmäksi ja nimenomaan yhdessäoloon kauniissa mökkimaisemassa – joskin tänäkin vuonna melko kylmissä olosuhteissa. Silti yöttömän yön juhliminen koko porukalla on se, mihin ehdottomasti halusimme palata. Eikä pettänyt tälläkään kertaa.

Kesälomaa ja uusien reissujen suunnittelua

Reissaaminen ei lähde minusta. Se on kiinni tiukassa ja nostattaa aina välillä sellaisen kuumeen, että joku reissu on oltava odottamassa pahimpaan nälkään aina. Tähänkin kahteen viikkooon on mahtunut jo seuraavien reissujen suunnittelua ja selvittelyjä. Valitettavasti lähitulevaisuuteen ei ole ihan helpolla mahdollista järjestää vastaavaa pitempää reissua, joten lyhyempiä visiittejä uusiin paikkoihin on järjestettävä sitäkin enemmän! Pari kaupunkikohdetta suht lähellä ja vähän pitemmällekin Aasian suuntaan ovat jo hyvällä suunnitteluasteella. Ja pääsemmepä pienelle kesälomareissulle täältä etelästä Keski-Suomeenkin vielä heinäkuun aikana! Muutoin olemme melko lailla koko heinäkuun mökillä. Maailman parhaalla mökillä. Ja mikäpä täällä ollessa. Kauniin luonnon keskellä lintujen liverrystä kuunnellen, kirjapinoa ahmien, pihalla puuhastellen, kotimaisia mansikoita popsien, saunaa lämmitellen ja ystäviä tavaten 8)  

Ja blogatessa: muutamat rästiblogit, suomennokset ja yhteenvedot reissusta on tehtävälistalla…